Empowering education in surgical care of patients with spinal stenosis

Patients undergoing surgery for lumbar spinal stenosis have many preoperative educational expectations due to the complexity of the care pathway. Although empowering patient education (EPE) has proven effective in many patient groups, no previous literature exists on its use in spinal stenosis patients. The purpose of the present study was (A) to describe the use of knowledge tests in patient education, and (B) to assess the impact of a specific patient education intervention on the empowerment of patients undergoing surgery for lumbar spinal stenosis. The aim was to improve the quality of patient education in this patient group. In this randomised controlled double blinded clinical trial, 100 spinal stenosis patients were randomised into either the intervention group (IG) or the control group (CG). The intervention (Knowledge Test Feedback Intervention, KTFI) was conducted on an average 9 days before surgery, and consisted of an empowering telephone discourse based on a specifically designed knowledge test (KNOWBACK Test). Primary outcome variables were (A) preoperative knowledge level (cognitive outcome), and (B) preoperative anxiety (clinical outcome). As secondary outcomes, verbal and visual understanding of the surgical procedure as well as health-related quality of life (HRQoL), disability and pain were measured. The data were gathered at admission to hospital, at discharge, and at three and six months after surgery. A significantly higher preoperative knowledge level was noted in the IG compared to the CG. Preoperative anxiety reduced more in the IG than in the CG, but there was no statistically significant difference between the study groups at any of the measuring time points. Verbal and visual understanding of the surgical procedure increased in both study groups during follow-up with no significant differences between the groups. Similarly, HRQoL, disability and pain improved in both groups after surgery; the differences between the groups were not statistically significant. In conclusion, empowering knowledge feedback was an effective preoperative patient education method in increasing the patients´ knowledge level. Our results suggest that it may reduce preoperative anxiety. However, this finding did not reach statistical significance between the two study groups. The increased knowledge level was not reflected in the clinical outcome of surgery.Spinaalistenoosileikkaukseen tulevien potilaiden voimavaraistumista tukeva potilasohjaus Lannerangan spinaalistenoosileikkaukseen tulevilla potilailla on runsaasti tiedollisia odotuksia hoitopolun moninaisuudesta johtuen. Vaikka voimavaraistumista tukeva potilasohjaus on osoittautunut tehokkaaksi useissa potilasryhmissä, sen käytöstä selkäleikkauspotilailla ei juurikaan ole tutkimustietoa. Tutkimuksen tarkoituksena oli (A) selvittää tietotestien rooli potilasohjauksessa ja (B) arvioida tätä tutkimusta varten suunnitellun potilasohjausmenetelmän (Tietotesti-Palaute -Interventio, TTPI) vaikutusta spinaalistenoosipotilaan voimavaraistumisprosessiin sekä kognitiivisten (tiedon taso ja toimenpiteen ymmärtäminen) että kliinisten tulosmuuttujien (preoperatiivinen ahdistus, elämänlaatu, toimintakyky ja kipu) kautta. Tässä satunnaistetussa kontrolloidussa kaksoissokkoutetussa kliinisessä tutkimuksessa 100 spinaalistenoosileikkaukseen tulevaa potilasta satunnaistettiin joko interventio- tai kontrolliryhmään. TTPI toteutettiin keskimäärin 9 päivää ennen suunniteltua leikkausta ja se koostui puhelimitse toteutetusta voimavaraistumista tukevasta keskustelusta. Keskustelu pohjautui potilaan täyttämään tätä tutkimusta varten kehitettyyn tietotestiin (KNOWBACKtesti). Primaaritulosmuuttujina käytettiin (A) voimavaraistumista tukevan tiedon tasoa (kognitiivinen tulosmuuttuja) ja (B) leikkausta edeltävän ahdistuksen tasoa (kliininen tulosmuuttuja). Sekundaarisia tulosmuuttujia olivat toimenpiteen ymmärrys verbaalisesti ja visuaalisesti kuvattuna, elämänlaatu, toimintakyky ja kipu. Tietoa kerättiin potilailta sairaalan tullessa ja sieltä kotiutuessa, sekä kolmen ja kuuden kuukauden kuluttua leikkauksesta. Interventioryhmässä todettiin tilastollisesti merkittävä voimavaraistumista tukevan tiedon tason nousu. Leikkausta edeltävä ahdistus lieveni merkittävästi koeryhmässä, mutta tutkimusryhmien välillä ei missään vaiheessa todettu merkittävää eroa. lievittyminen kontrolliryhmään verrattuna. Kirurgisen toimenpiteen verbaalinen ja visuaalinen ymmärrys parani kummassakin tutkimusryhmässä seurannan aikana. Elämänlaadussa, toimintakyvyssä ja kivussa todettiin merkittävä parantuminen kummassakin ryhmässä, mutta ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkittäviä eroja. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että TTPI paransi potilaiden voimavaraistumista tukevan tiedon tasoa ja mahdollisesti lievitti preoperatiivista ahdistusta. Leikkauksen kliiniseen lopputulokseen tällä ei kuitenkaan vaikuttanut olevan merkitystä

Spinal Stenosis Patients' Visual and Verbal Description of the Comprehension of Their Surgery

BACKGROUND: Spine surgery patients have difficulty comprehending the patient education aimed at preparing for surgery. PURPOSE: To assess the effect of a specific preoperative education approach (Knowledge Test Feedback Intervention, KTFI) on patients' verbal and visual understanding of their surgery. METHODS: In this randomized controlled trial, the intervention group (n = 50) went through the KTFI and routine education, whereas the control group (n = 50) received only routine patient education. Written description of the surgical procedure and drawing of incision were used as outcome measures at baseline, at hospitalization, at discharge, and 3 and 6 months after surgery. RESULTS: At baseline, half of the participants showed verbal and visual understanding of their surgery. During follow-up, understanding improved significantly with no statistically significant differences between the groups. CONCLUSION: Spinal stenosis patients' understanding of their surgical procedure is imperfect. Patient educators need to ensure patient learning by evaluating comprehension outcomes.</p

Palliatiivisen hoitotyön erityisosaaminen ja urakehitys

Tiivistelmä Korkealaatuisen palliatiivisen hoidon edellytyksenä on koulutettu ja osaava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö. Palliatiivisen hoidon ja palvelujen kehittäminen vaatii siten toteuttavan henkilöstön osaamisen systemaattista kehittämistä, asiantuntijuuden tunnustamista ja koulutus- ja uramahdollisuuksien tukemista. Sairaanhoitajan osaaminen kehittyy perus- ja jatkokoulutuksen sekä työkokemuksen kautta palliatiivisen hoidon ja hoitotyön asiantuntijaksi. Palliatiivisen hoidon asiantuntija -erikoistumiskoulutus ja kliininen asiantuntija (ylempi AMK) — palliatiivisen hoidon asiantuntijuus -koulutus mahdollistavat urapolun, jolla voidaan varmistaa palliatiivisessa hoidossa toimivien asiantuntijoiden saatavuus myös tulevaisuudessa. Koulutukset suunniteltiin ja kliininen asiantuntija (ylempi AMK) — palliatiivisen hoidon asiantuntijuus -koulutus myös pilotoitiin EduPal-hankkeessa (Palliatiivisen hoitotyön ja lääketieteen monialainen ja työelämälähtöinen kehittäminen -hanke).Abstract Expertise in palliative care and clinical career Educated and competent staff is a necessity in the provision of high-quality palliative care. The development of palliative care and services requires systematic development of staff competencies, recognitions of their expertise and support for education and career opportunities. The expertise in palliative care develops through education and experience from basic to advanced clinical practice. Specializing and advanced practice, palliative care (Master on Health Care) education enables learning pathways which ensure the highly qualified professionals in the field of palliative care also in the future. In the EduPal -project we developed national curricula for the two educations and piloted the advanced clinical practice education module on palliative care